Newsletter
The Black Box website uses cookies.
By continuing the use of the Black Box website, or by pressing the agree button on the right, you consent to the use of cookies on this website. More information.
Valitse alasivu

 
Kittilän kultakaivos

Black Box on mukana kaivamassa kultaa Kittilässä


Kittilässä toimii Euroopan suurin kultakaivos. Lapista on löydetty kultaa perinteisesti jo yli sadan vuoden ajan, mutta tämä on jotakin ihan muuta kuin Lemmenjoen ja kumppaneiden huuhdonnat. Modernissa tuotantolaitoksessa kulta erotetaan malmista monimutkaisissa prosesseissa ja prosessien valvontajärjestelmissä käytetään Black Box -tekniikkaa kuvan siirtämiseen valvomon ja tietokonekeskuksen välillä.


Agnico-Eagle on kanadalainen kaivosyritys, jolla on Kanadan ohella kaivostoimintaa Suomessa ja käynnistymässä olevia hankkeita USA:ssa ja Meksikossa. Yhtiön toimintahistoria käsittää yli 30 vuotta jatkuvaa kultatuotantoa lähinnä maanalaisista kaivoksista. Vuodesta 1972 lähtien yhtiö on tuottanut yli neljä miljoonaa unssia kultaa (125 tonnia) Pohjois-Amerikan kaivosteollisuuden edullisimmalla tuotantokustannuksella.


Lapissa on paljon kultaa


Kittilän kultaesiintymä löydettiin vuonna 1986 tienrakennuksen yhteydessä. Esiintymä myytiin 1998 julkisella huutokaupalla Ruotsalaiselle Riddarhyttan-yhtiölle, jonka Agnico-Eagle hankki omakseen vuonna 2005. Kaivoksen ensimmäinen kullan ”kaato” (eli kultaharkon valaminen) tapahtui 14.1.2009 ja kaupallinen tuotanto käynnistyi toukokuussa 2009. Kesäkuun lopussa kaivoksessa ja rikastamolla työskenteli 265 vakituista työntekijää.


Esiintymän kullasta vain noin kaksi prosenttia esiintyy vapaana hienojakoisena metallisena kultana. Loppu on lukittuna sulfidi-mineraalien sisälle. Vuoden 2009 aikana alueella on timanttiporattu yli 67.500 metriä tutkimusreikiä alueen tarkkaa kartoittamista varten. Esiintymiä on löytynyt aina 25 kilometrin säteellä alueelta, mutta pääesiintymä on viidessä osassa noin 4,5 km:n pituisella alueella.


Lapista kautta aikojen yli sadan vuoden kuluessa huuhtomalla löydetyn kullan kokonaismääräksi arvioidaan noin 1.000 kg kultaa eli yksi tonni. Kittilän kaivoksen varannoksi arvioidaan 21,4 miljoonaa tonnia malmia, joka sisältää keskimäärin 4,7 grammaa kultaa tonnissa malmia. Tämä tarkoittaa noin sataa tonnia kultaa. Kaivamista riittää arviolta 13 vuodeksi.


Kullan kaivaminen on raskasta maansiirtoa


Tällä hetkellä Kittilässä kaivetaan kultaa suuressa avolouhoksessa, joka tulee kasvamaan arviolta 30 hehtaarin laajuiseksi ja 160 metriä syväksi. Malmi louhitaan 7,5 metrin vyöhykkeissä käyttäen bufferoitua räjäytystekniikkaa. Louhe kuormataan hydraulisilla kuormaimilla lajitellen suuriin kuorma-autoihin, jotka kuljettavat 90 tonnia malmia kerralla. Malmi viedään murskaamoon ja sivukivi varastokentälle. Noin 3.000 tonnia malmia päivässä syötetään rikastuslaitoksen prosessiin.


Avolouhoksessa arvioidaan riittävän malmia noin viideksi vuodeksi. Samaan aikaan kaivetaan ajoramppeja maanalaisiin kaivoskuiluihin aina puolen kilometrin syvyyteen. Maan alle kaivetaan 25-40 metriä korkeita luolia viitisen kilometriä joka vuosi, vuodesta 2010 alkaen.


Malmi hinataan maan pinnalle murskaamoon kuljetusautoilla pitkin kolmekilometristä ramppijärjestelmää. Kun luolat on tyhjennetty malmista, täytetään ne sementin sekaisella täytekivellä, jolloin seuraavien luolien louhiminen on turvallista.


Monimutkainen jalostusprosessi


Kun malmi on saatu pinnalle ja kuljetettu rikastuslaitokseen, alkaa varsinainen prosessi. Malmi murskataan, jauhetaan, vaahdotetaan, painehapetetaan ja hiiliuutetaan. Kittilässä on käytössä Agnico-Eaglen ainoa painehapetusprosessi (autoklaavi), joka on tarpeen malmin ”vastahakoisen” luonteen vuoksi. Uuttamisprosessista tuleva kulta erotetaan hiilestä ja rikastetaan liuoksesta elektrolyyttisesti. Sitten kulta sulatetaan sulatusuunissa ja valetaan – kaadetaan – harkoiksi. Kaivoksen toiminta-aikana arvioidaan saatavan talteen yli 83 prosenttia malmin sisältämästä kullasta.


– Prosessin toimintaa ja tuotannon turvallisuutta valvotaan prosessilaitteiden lisäksi lukuisilla kameroilla, kertoo laitoksen IT-päällikkö Jorma Rantanen. – Valvomolaitteet on siirretty pois valvomosta, erilliseen puhtaampaan tietokonehuoneeseen. Koneissa käytetään 2-4 näyttöä kussakin ja näyttöjen kuvat sekä näppäimistön ja hiiren yhteydet siirretään tietokonehuoneesta valvomoon muutaman kymmenen metrin matka Black Box Dual-Access, Quad-Head Extendereiden avulla.


Palvelinhuoneessa Kittilän kaivoksella käytetään lisäksi Black Box ServSelect III -palvelinkytkintä, jonka avulla yksi tai kaksi käyttäjää voi hallita jopa 16 palvelinkonetta samanaikaisesti. ServSelectin monipuoliset ominaisuudet tekevät palvelinkoneiden hallinnan tehokkaaksi ja joustavaksi. Koska ServSelect antaa käyttäjälle myös BIOS-tason hallinnan palvelimiin, onnistuu hallinta palvelinkoneiden tilasta ja käyttöjärjestelmästä riippumatta.


Black Box on vanha tuttu


– Black Box oli minulle jo entuudestaan tuttu, sanoo Rantanen. – Kun järjestelmän rakentaminen tuli ajankohtaiseksi, osasin heti ottaa yhteyttä oikeaan paikkaan. Kaivoksen rakentaminen aloitettiin kesällä 2006 ja valvontajärjestelmien hankinta oli ajankohtainen vuonna 2008. Ensimmäiset vaahdotusrikasteet tuotettiin syyskuussa 2008 ja siitä lähtien Black Boxin laitteet ovat toimineet meillä ongelmitta.


– Black Boxin järjestelmä voi olla hyvin pieni osa kaivoksemme järjestelmäkokonaisuutta, mutta päivittäisessä tuhansien malmitonnien käsittelyssä pientenkin osien on toimittava virheettömästi, korostaa Rantanen. – Black Boxin henkilöt ymmärsivät hyvin tarpeemme ja osasivat nopeasti ehdottaa meille käyttöömme parhaiten sopivaa kokonaisuutta. Oikeat laitteet ja tarvikkeet tulivat ajallaan ja Black Box osoitti olevansa oikea toimittaja myös tässä projektissa.


Share |