Haku
Valitse alasivu

 
Finnlines

Black Box -tekniikkaa Finnlinesin uusilla laivoilla


FinnlinesFinnlines Oyj on yksi Euroopan suurimmista rahdin kuljettamiseen erikoistuneista linjaliikennevarustamoista. Black Box toimittaa yhtiön viidelle uudelle RoPax-alukselle Octet-järjestelmät, joiden kautta laivojen teknisiä seikkoja, säätietoja ja muita asioita hoitavien tietokoneiden käyttöpisteet keskitetään komentosillalle ja muihin tarvittaviin paikkoihin.


Laiva on Sompasaaressa - ajakaa suoraan sisään ja seitsemännelle kannelle, siellä on autotalli." Tässä oli ajo-ohjeet, kun lähdimme Black Boxin Tuomas Törnroosin kanssa tutustumaan Finnstar-laivaan ja laivalle asennettuun Black Box -järjestelmään. Koko Sompasaari on satama-aluetta, joten alueelle pääsy meinasi ensin aiheuttaa pieniä kommelluksia, mutta ystävällisten vartijoiden opastuksella laiva sitten löytyi helposti: "Ajakaa suoraan ja sitten kolmas katu oikealle, siellä se on."


Suuren kokonsa ansiosta Finnstar toki löytyi varsin nopeasti, vaikka laitureissa oli monia muitakin aluksia. Sitten sopivaa ramppia - kuin nelikaistaista moottoritietä - laiturilta ylös laivaan ja vielä laivassa toista ramppia seitsemännelle kannelle. Tilaahan oli ajella kuin suurella pysäköintialueella.


Tarkasti suunniteltu kokonaisuus


Finnstar on yksi viidestä samanlaisesta uudesta - ja maailman suurimmasta - RoPax-tyypin aluksesta, jotka Finnlines on tilannut italialaiselta Fincantierilta. RoPax tarkoittaa alusta, joka on lähtökohtaisesti ro-ro-tyyppinen rahtialus, mutta ottaa sen lisäksi matkustajia - nämä alukset peräti 500 henkilöä. Finnstar ja Finnmaid on otettu liikenteeseen syksyllä 2006 ja loput kolme alusta valmistuvat vuonna 2007.


Alusten dimensioista kertovat esimerkiksi 219 metrin kokonaispituus ja 30,5 metrin leveys. Komentosillan siivekkeet ulottuvat noin 35 metrin leveydelle. Rahdille laivoilla on peräti 4 200 metriä rahtikaistaa rekkoja, perävaunuja ja muita pyörillä liikkuvia yksiköitä varten. Matkanopeus on 25 solmua, jolla matka Helsingin ja Travemünden välillä taittuu 27 tunnissa, yhteensä 42 megawatin tehoisten pääkoneiden kuljettamana.


- Suuren laivan suunnittelu alkaa jo vuosia ennen kuin telakan kanssa tehdään sopimus aluksen rakentamisesta, kertoo Finnlinesin uusien alusten navigaatio- ja automaatiolaitteiden suunnittelusta vastaava projektipäällikkö Henrik Lindroos. - Komentosillan ja sen laitteiden suunnittelu on pieni, mutta tärkeä osa kokonaisuutta.


Suuri ryhmä päälliköitä ja perämiehiä esitti toivomuksensa, missä kunkin laitteen pitäisi sijaita ja tämä huomioitiin suunnittelussa. Silloinhan ei edes vielä tiedetty, minkä toimittajan laitteet tulevat käyttöön tai minkälaisia ne tarkasti edes ovat.


Lindroos kertoo komentosillan jakautuvan periaatteessa kolmeen osaan, eli navigointilaiteisiin, siivekkeillä oleviin satama-ajon laitteisiin ja komentosillan takaosan turvallisuus- ja kommunikaatiolaitteisiin. Kaikki navigointilaitteet on kahdennettu. Keskellä komentosiltaa on kaksi mukavan näköistä perämiehen istuinta ja niiden edessä ja ympärillä kaikki aluksen merellä ohjaamiseen ja navigoimiseen tarvittavat laitteet - kaikki kahtena kappaleena.


FinnlinesLisää näyttöjä tarvitaan jatkuvasti


Tietokoneiden aikana myös laivan komentosillalle kertyy paljon näyttöjä. Merikortit aluksen sijaintitietoineen, tutkakuvat, sääkartat ja paljon muuta esitetään suurilla tietokoneen ruuduilla - ja kaikki siis vielä tuplattuna. Komentosillalta löytyy edelleen myös karttapöytä ja jopa paperiset merikortit, mutta niitä kuulemma tarvitaan kovin harvoin. Aivan samoin kuin ruoria, joka sekin komentosillalla edelleen on - tai sitä edustava pieni, suunnilleen ruokalautasen kokoinen ratti.


- Tiesin jo etukäteen, että vaikka kuinka tarkasti suunnittelemme, niin tietokoneita ja niiden näyttöjä halutaan aina lisää, kertoo Lindroos. - Black Box suositteli meille Octet-ratkaisua, johon liitimme navigointipöydän kaksi käyttöpaikkaa, komentosillan takaosan kommunikaatiopöydän käyttöpisteen sekä vielä yhden käyttöpisteen erilliseen toimistotilaan. Kaikista näistä pisteistä voimme nyt hallita periaatteessa vaikka kuinka monta tietokonetta. Muuten sillalle pitäisi tuoda jatkuvasti uusia näyttöjä ja näppäimistöjä, eikä siitä tulisi koskaan hyvää.


Alkuvaiheessa Octet-järjestelmään oli liitetty vain kolme eri toimintoa; säätiedot, lastitiedot ja trimmi-/syväystiedot. Viimeksi mainittu kertoo aluksen syväyksen eri kohdissa, rungon vääntymän ja trimmitiedot. Lastitietokoneella on reaaliaikaiset tiedot jokaisen lastiyksikön sijainnista ja painosta, sen mukaan alusta trimmataan lastauksen aikana koko ajan, että esimerkiksi rampit pysyvät paikallaan. Säätietokone hakee ilmatieteen laitokselta säätiedot säännöllisin väliajoin.


Seuraavassa vaiheessa Octet-järjestelmään liitetään tehonhallintajärjestelmä, jonka avulla laivan nopeus voidaan optimoida eri tilanteissa; ylläpitotietokone, jossa on tiedot kaikista aluksen teknisistä laitteista, moottorien ajotuntimääristä ym.; sekä matkustajien infojärjestelmä, joka näkyy myös aluksen televisiojärjestelmän kautta jokaisessa hytissä ja kertoo aluksen paikan karttapohjalla, säätietoja ja tietysti paljon erilaista tietoa palveluista, aukioloajoista ja ohjelmasta laivalla.


Koko järjestelmästä käytetään nimeä "Multifunction Workstation". Black Box -nimeä ei sekaannusten välttämiseksi haluttu käyttää, koska aluksella on jo entuudestaan black box - musta laatikko, joka kuuluu turvajärjestelmiin ja nauhoittaa jatkuvasti kaikki aluksen keskeiset tapahtumat - aivan kuten lentokoneissa. (Ja musta laatikkohan on yleensä maalattu punaiseksi, että se mahdollisen onnettomuuden jälkeen löytyisi helpommin.)


Helppokäyttöinen Black Box


Nykyaikaisen laivan tietotekniikka- ja tietoliikennejärjestelmät ovat hyvin kehittyneitä. Komentosillan radioasema on supistunut hyvin pieneksi, mutta aluksen tietoliikenne kehittynyt sitäkin tehokkaammaksi. Satamassa alus on WLANin kautta yhteydessä maihin ja merellä VSAT-järjestelmä hoitaa data- ja puhelinliikenteen.


Aluksen kaikissa hyteissä on Internet- ja puhelinyhteydet ja kaikki aluksen puhelimet - kannettavia myöten- toimivat Finnlinesin sisäisessä puhelinverkossa. Octet-järjestelmän osalta Finnlines otti yhteyttä Black Boxiin keväällä 2004, heti laivojen tilaamisen jälkeen. Paljon muita vaihtoehtoja ei Lindroosin mukaan ollut tarpeen tutkiakaan, koska Octet sopi tarpeeseen erinomaisesti. Asennuksen Finnlinesin IT-osasto hoiti hyvin itsenäisesti, tukea ei juuri ole tarvittu.


-Black Box -järjestelmän ensisijainen tarkoitus on vähentää näyttöjen ja näppäimistöjen määrää komentosillalla, koska niitä ei yksinkertaisesti ole mahdollista lisätä. Lisäetuna on se, että kaksi henkilöä voi tarkastella samanaikaisesti saman tietokoneen kuvaa omilla ruuduillaan. Järjestelmän käyttö on niin helppoa, että mitään käyttökoulutusta ei ole ollut tarpeellista järjestää. -On aivan itsestään selvää, miten järjestelmää käytetään kiteyttää Lindroos.


Share |